Puhalsimme tuoreen avioparin ylle saippuakuplia, kun pari asteli käsi kädessä laituria pitkin kohti vanhojen tammien katveessa sijaitsevaa juhlapaikkaa. Tämän kauniisti entisöidyn huvilan puitteet ja miljöö huokuivat menneen ajan tunnelmaa, jota korostivat juhlapaikan koristelut romanttisine kukka-asetelmineen.
Noutopöydän saaristolaishenkinen juhlamenu oli todella herkullinen ja niin monipuolinen, että vaikka otimme vain vähän jokaista ruokalajia, niin silti lopputuloksena oli vähintäänkin lievä ähky. Siihen päälle vielä suussasulavan herkullista hääkakkua kahvin ja liköörin kera. Herkkusuun taivas!
Hääjuhlissa oli lämmin ja välitön tunnelma, sekä ilmassa rakkautta ja romantiikkaa. Juhlat olivatkin aivan hääparin "näköiset" ja sulhanen teki todella hienon eleen pyytäessään juhlaväkeä nousemaan ylös. ja antamaan aplodit häiden suunnittelusta ja toteutuksesta pääosin vastanneelle morsiamelle. Tämä huomionosoitus sai niin morsiamen kuin monet häävieraatkin liikuttumaan kyyneliin saakka.
Pelkäksi itkemiseksi tämä hieno juhlapäivä ei toki mennyt, päinvastoin! Nauru raikui ja iloinen puheensorina täytti juhlasalin sekä suuren, katetun terassin. Karkkibuffassa kävi myös kova kuhina, arpoja availtiin suurella innolla ja hääbingon voittajan hihkuvaa riemua ei nauramatta voinut katsoa.
Huvilassa kävellessäni ja kuvia ottaessani näin vanhan öljymaalauksen, ja siitä se ajatus sitten lähti ;)
Minne, minä kysyin,
tyhmä kun olin.
Yhdessä, sinä vastasit,
viisas kun olet.
Yhdessä on se paikka,
jossa jokainen
on kokonaan minä,
myös sinä olet sinä.
Keskeltä sydäntään,
ei kenenkään
tarvitse purkaa muureja,
eikä muureja
sydämeensä pystyttää.
Sinne me veimme toisemme,
siellä me elämme ja olemme.
-Tommy Tabermann-